Koŋngol binnduɗo
En puɗɗoriima innde Alla joom yurmeende huuɓtidinnde heeriinde to laakara.
En njettii oon goodɗo gila alaa ko woodi.
En njettii oon goodnuɗo kala ko woodi.
En njettii oon goodnuɗo kala goodal.
En njetti oon tagɗo Asamaanuuji, werti leydi, feŋiri ndi leɗɗe e kaaƴe.
Caggal ɗuum ko yettude jinnaaɓe men, woodnuɓe goodal.
En njettii seerenɓe men ɓeen ɓe ngannduɗaa ko muñal maɓɓe e tinnaare maɓɓe woodni ganndal men hannde.
Banndiraaɓe tedduɓe mbo wi’i “haalataa ko haalanoo, hay so wonaani muumo, maa ɓooy deƴƴude tawa alaa ko haali”.
Musiɗɓe renndaaɓe nguurndam e ngoƴaaji aduna, miɗen mbaɗi juuɗe amen caggal amen, ngam ndaardude on yaafuya, sabu won adiiɓe min e ɗee ɗoo golle. Ɓe mbi’ noon ko gadiiɗo ma e ladde hollatmaa laawol.
Waɗde kay amin ndaardi on yaafuya e ballal e nokku ɗo mbaawɗon taweede kala e duunde Baaba Aadama.
Miɗen ngaddana on ɗoo huunde e coñce pulaar, woni daari maamiraaɓe adinooɓe, tawa ko jaambareeɓe ngonnoo, golle maɓɓe e balle maɓɓe, ngasataa haaleede haa leydi taggee ɓaaree, tee kala ko mbaawɗen haalde heen wa’i kono gootel e nder teemedere ko ɓe ngollunoo.

GELAAJO HAMƁALEEJO
Gelaajo Hamɓaleejo jibinaa ko Gunndaka, wuro maɓɓe wi’etee ko KUNAARI.
Ko ɗoon o mawni, ko ɗoon o ɓami comci ngoraagu.
Ndeen Gelaajo e cukaagu makko ina joginoo maccuɗo ina wi’ee Ɓeydaari.
Gelaajo ina joginoo rewɓe ɗiɗo, gooto ina wi’ee Binta, goɗɗo oo ina wi’ee Jeynaba, ko rewɓe faɗɗuɓe e sahaa maɓɓe ɓe ngonnoo, kala e maɓɓe mbo nji’ ɗaa a ɓennataa ɗum.

Gelaajo Baaba mum wi’etee ko Usumaan, oon Usumaan iwi ko e Aamadu Ɓaleejo, oon Aamadu ina marnoo ujunnaaje sappo e ɗiɗi Hammadi.
E cukaagu Gelaajo omo ina rewnoo e makko teemedde jeetati suka gorko, ko kamɓe ñaldata, mbaaldata, kamɓe ndenndi jam ndenndi bone.

Gelaajo Hamɓaleejo ina teskanoo e makko ɗii ɗoo koŋnguli, kala nde omo ummoo, wolla kala nde ina jooɗoo, ina wi’a hoore mum:
Miin Gelaajo mi hulataa, mi fenataa, mi hirataa, ɗii ɗoo koŋngi ina teskanoo e makko, kadi ko o gaadoriiɗo ɗum.

Baaba makko tokooso ina ɗoon ina wi’ee Yero Hamɓaleejo.
Ndeen Yero Hamɓaleejo nanii ko Gelaajo haalata koo teskiima ɗum.
Yero Hamboɗeejo ina joginoo ɓiɗɗo gorko ombo innirnoo ɗum Gelaajo Hamboɗeejo, eɓe mbi’a mbo Gelaajo tokosel.

Yero Hamboɗeejo noddi Gelaajo tokosel wi’ ɗum; onon kam Gelaajo nani hakkunde waso, kala nde ina ummoo wolla ina jooɗoo, oɗon nana ina wi’a kaŋko o hulataa, o fenataa, o hirataa, mbela on cuusaa mbo ƴeewndaade, mbela ko o haalata koo ina selli e makko wolla sellaani e makko.

Gelaajo Tokosel heɓɓitii wi’i: min mbaawaa ƴeewndaade mo, sabu ina rewi e makko teemedde jeetati ɓiɗɗo gorko; baaba makko oo heɓɓitii wi’i: baasi alaa, hannde so on ndentoyii, so Gelaajo arii no o woowi waɗde nih, so o waɗii noon, haa o yottimaama o nanngii junngo maaɗa, o dimmbii, mbi’aa ɗum ko a suka yumma makko, kala bone baawɗo heen yaltude miɗo roondoo.

Ndeen Gelaajo no o woownoo waɗde nii, so rokkude ɓe juuɗe ina dimmbina ina wasoo, o waɗiri ɓe noon gooto gooto haa yottii Gelaajo tokosel o rokki ɗum junngo, o dimmbi ngo.

Gelaajo tokosel wi’ Gelaajo mawɗo, ko saabi aɗa dimmbina junngo am mate ko mi giƴa, mate a anndaa yumma maaɗa ko suka am debbo, Gelaajo dimmbi junngo makko laawol ɗimmol, o refti kadi e haala makko, o dimmbi ngo laawol tataɓol, kadi o wi’ yummaa dey ko suka am, foɗde laabi tati eɓe mbadda noon.

Ɗoon Gelaajo yeeƴii e yimɓe ɓe wi’ɓe on nanii ko tokara am haali ko, yimɓe ɓee mbi’ min nanii ko o haali koo kay.

Gelaajo heɓɓitii wi’ kaa ɗoo haala wonaa aan haali ka. Kono mi jaabotaako ma, sabu miin e Baaba maaɗa won ko min ngaadori, tee ɗum addantaa kam haɓaade ma, wolla tikkande ma, kono tan kam miɗo anndi a haalii ko hersinii, ko a fotaano haalde.

Ɗoon tan ɓiɗɓe fulɓe naatani fitina mbi’ Gelaajo mawɗo accu min ngadoo Alla e balɗe makko, min ceernda tokara maa e aduna.

Gelaajo mawɗo wi’ ɗalee mo, won ko suka ina haala, wonaa kañum haali, ko mawɓe mum o naniri, sabu miɗo anndi jaambaraagal wolla tiiɗde hoore duñataa tokara am e haalde ko haali ko tawa alaa ɗo o tuugnii, ko duñi mo e haalde ɗum koo miɗo anndi ko ɓiɗngu baabaagu.
Ɓiɗngu baabaagu noon ina tiiɗi.

Ndeen Gelaajo tokosel ruttitiima artii e baaba mum, kono omo hersi.
Ndeen Gelaajo Tokosel ummiima arti e baaba makko, o wi’ baaba mi waɗii ko mbi’noɗaa yoo mi waɗ tokara am, mi haalirii no mbi’runoɗaa kono mi hersii heen no feewi no o jaaborii kam nih.

Sabu nde kaalmi, o wi’ kam so mi haalde e Yumma makko, min paamondirii, kaŋko haaju makko alaa e ɗuum, ɗuum ko hakkunde am e yumma makko, tee ɗum alanaa ɗum torla saka leepte, Baabiraaɗo oo heɓɓitii wi’i: O haalaani goɗɗum?

Gelaajo tokosel wi’i: Alaa o haalaani goɗɗum.
Baabiraaɗo oo wi’i: Ɗum feewi.

Yero Hamɓaleejo wi’i haa jooni maa mi jokku e ƴeewndaade Gelaajo.
Oon ñalawma debbo nayeejo gooto ina e wuro ngoo, ina ñohee e makko sukuñaagal, eɓe mbi’a mo Maama cuɓaaɗo koolaaɗo, addani mo wi’eede cuɓaaɗo noon ko bonde makko mbaadi, tee paamen hay so o waalii ladde ñaŋaaji njottotaako mo alla e no o wa’i ni.

Gelaajo yahi to oon nayeejo wi’ mbo: Maama ko to maa ngarmi, miɗo yiɗi ƴeewndaade tokara am, Gelaajo tokosel ina wuufi konngi, njiɗmi ko anndude so tawii ko haalata koo ina selli e woŋki makko wolla sellaani.

Gelaajo Tokosel wi’i ko hulataa, fenataa, hirataa, jooni miɗo yiɗi anndude ko haalta koo soko goonga wolla wonaa, miɗo rokku maa mutakal kaŋŋe, miɗo nela Gelaajo ɓiɗɗo am ummaade ɗoo e Kunaari yahde Gunndaaka, so yahii haa omo arta paddoɗaa mo les Jammi mawki too, so o arii kulɓinaa mo, so o hulii ngaraa kaalanaa mi, so o hulaani ngaraa kaalanaa mi, sabu kala ɓiɗɗo pullo mbo mbi’ɗaa aɗa nela ɗum e ndee yolnde jamma jaɓataa, sabu najooje e jinneeji, barooɗe dariiɗe e laadooje haa teeŋti e ngowlaaji ndee yolnde, kala ko miiji ɗaa e bone ina tawee e ndee yolnde.
Ko ɗuum waɗi ɓiɗɓe fulɓe ina kula yahde e maggol ñalawma saka jamma; miɗo ɗum nela hannde jamma.

Maama cuɓaaɗo wi’i: Eey, mi nani haala maaɗa; ɗuum kay alaa baasi.
Ndeen ɗum ɓennii, yahii haa jamma, hiirde feŋaama, kolli ina koɗa, wammbaaɓe ina manta ina kaala ñaam golluuje ɓiɗɓe fulɓe, jamma ina jennga, hiirde ina ɓeydoo welde teemedde jeetati ɓiɗɗo gorko ina kurlii Gelaajo eɓe njeewta eɓe keɗtoo ko haaletee koo tan haa Yero yottii salmini, naamnii mbela Gelaajo ina e maɓɓe, ɓe njaabii ɓe mbi’ eey Gelaajo ina ɗoo kay.

Gelaajo mawɗo wi’ɗum: Ummo ngaraa miɗo ma nela jooni Gunndaaka to kaaw maaɗa, njahaa jooni ngartaa kedde jamma oo wota waal toon.
Tawi noon Gelaajo neliino e kaawiraaɗo o, o haalanii ɗum fof ko o yiɗi waɗde Gellajo tokosel, so ƴeewndaade to jaambareegal makko tolnii.

E oon ñalawma noon hawraama salaade nelal mawɗo woodaani, yeddude mawɗo huutoraaka.

Ndeen Gelaajo wi’ino so Gelaajo Tokosel arii to makko wota accu ɗum waalta toon, tee so o ruŋtiima, yoo o rew e makko o ƴeewa mbela omo suusi artude.

Gelaajo Tokosel ummii, wondiiɓe makko ɓee naati fitina, mbi’i Gelaajo ko saabi Baaba maaɗa ina nelmaa ɗoo haa Moodibabugu no wa’i woɗɗude saka nii jooni jamma, hay ñalawma a heɓataa cuusɗo taƴde ndee yolnde.
Sabu kala nde Gelaajo ina jooɗoo wolla ina ummoo ina wi’a hoore mum: Miin Gelaajo mi hulataa, mi fenataa, mi hirataa, waɗde miɗo yiɗi ƴeewde ko o haalata koo so ina selli e makko.

Neɗɗo waawaa haalde ko foti nii tiiɗde, tawa alaa ɗo tuugnii wolla tawa alanaa ɗum daliilu.

Ndeen o hebliima o waɗi feere makko nde o fiɓnoo nde.
Wondiiɓe makko ɓee mbi’ Gelaajo Baaba maaɗa yiɗi ko fooɗande ma sabaabu, o rokku maa ñaamooɓe ñaam maa; Gelaajo accu min njahda e maaɗa, minen sagataaɓe teemedde njeetato min ɗoftumaa haa Hammadibugu min ngartida e maaɗa.

Gelaajo heɓɓitii wi’i: Alaa mi yamiraaka yahdude e hay gooto, o wi’i ko miin gooto tan, tee ko miin gooto yahata, mi yahdataa e hay gooto, ɗoon wammbaaɓe ɓee lelni kolli maɓɓe mbi’i Buwee.

Gelaajo ko goonga kaalɗaa, neɗɗo kay hay so tawii ɓiɗngu baabaagu ina hakkunde mon, ina haannoo duurnude miijo mum won e geɗe, ko wa’i no ɗee ɗoo nele kay ina haannoo kay accude haa subaka.
Gelaajo Hamɓaleejo wi’a tee o tiiɗnii kadi yoo mi yah miin gooto; ɗoon mbaroodi ndii hawri e puccu mum haɓɓi ngu, ɓami gaawal mum e fetel mum, o ɓami ngada makko coomdaaka e jamɗe, gorko oo yalti wi’i ladde seeko mi naata.
Mbaroodi naati e ladde Alla yoolombere, puucu nguu naati e ladde ina seeka leydi, gorko oo ina dow maggu jaayoo, Gelaajo Hamɓaleejo ari nanngi falnde naatirde Hammadibugu.

Ndeen o yottiima, o naati, o findinoyi kaawiraaɗo o; oon wi’ɗum ko waɗi? Gelaajo heɓɓitii wi’i: ko mi nelaaɗo e maaɗa, mbi’aɗaa yoo a ar jooni Kunaari aɗa jogaa toon haaju, mbi’aɗaa yoo a ar jooni jooni!
Kaawiraaɗo oo heɓɓitii wi’i: kedde jamma oo; Gelaajo wi’i: Mate miin mi araani e nder jamma he.

Tee moƴƴata ko maa ngaraa Kunaari kedde jamma oo, ɗoon o wi’ a haalii goonga, ɗoon tan kaawiraaɗo oo ummii, o haɓɓi puccu makko, o yaɓɓi baylo, sakke safi mo hade makko jooɗaade e labbo, tawi Gelaajo Sama Hampaate ruŋtiima waɗti e laawol.

Gelaajo noon ina teskanoo e makko, so o haɓɓii puccu makko o ruŋtiima, so wonaa o fellaa, so kure ɗee njanii e hoƴƴudu makko, o yeccitoo, o wi’a giɗo Alla ko mbi’ɗaa? Hol ko mbaɗ maa mi? Miin Gelaajo Hamɓaleejo!
Gelaajo ina yaha haa o tawi debbo nayeejo jeenaaɗo teemedere mutakal kaŋŋe ina heɓi ɗo jammi hakkunde Moodibabugu e kunaari, kala sifaa najoore ina e ngol laawol, Jinneeji, Ngowlaaji, Baaji Leydi, Barooɗe..; aɗa waawi nelde ɗoon teemedere sagata ɓe njaɓataa yahde, sabu ɓe cuusaa yolnde ndee, Alla e seyɗaneeji mayre heewde doole.

Ko ɗoon noon Gelaajo nelaa kedde jammaagu nguu fof, yoo yah ko yaawi arta.
Debbo oo nana lelii hakkunde cate tan haa nani dille puccu Gelaajo ina ara, ndeen Gelaajo arii haa faandiima jammi kii tan debbo oo luuki fotde laabi tati, nokku oo fof wonti jaynge, baŋŋeeji ɗii fof ngonti fooyre wootere, jammi kii e hoore maaki, ki fof ki wonti jaynge, leɗɗe saraaji makki fof ngonti fooyre wootere, kala ɗo ndaarɗaa ko lew lewndu jaynge nji’ataa.

Nde Gelaajo yi’noo ɗum tan jali nanngi tal talɗi puccu ngu, ngu darii, mbaroodi wi’ cirap, wi’ani jammi mi arii, omo jogii gaawal, ndeen Gelaajo arii haa yottii, o ŋabbi jammi kii fa’de ɗo jaynge ngee ummortoo ɗoo, o yi’i neɗɗo, o wi’I mbo hol aan? Hol aan? Laabi tati, o wi’i so tawii ko a najoore wolla ko a neɗɗo so a haaldaama laabi tati a jaabaaki firti ko a hulii, so a jaabaaki jooni mi itta woŋki maaɗa, ɗoon Gelaajo fooɗi gaawal makko, o wi’ omo yuwa ngal debbo nayeejo oo.

Oon heɓɓitii wi’i: Gelaajo accan Alla, ngaccanaa hoore maaɗa, ko miin Maama cuɓaaɗo wota war am, ko miin Maama maaɗa, mi tawii ko aan woni pullo mbo hulataa haa abadan.
Gelaajo Hamboɗeejo jali wi’i ko mbaɗtaa ɗoo jooni jamma?

Debbo nayeejo oo heɓɓitii: ko baaba maaɗa wi’noo yoo mi ar mi hulɓin maa, so a hulii yoo mi haalan ɗum, so a hulaani yoo mi haalan ɗum.
Mi tawii noon a hulataa abada.

Gelaajo Hamɓaleejo jali wi’i: Maama, so mi tinii nokku e ɓanndu am ina hula, mi ɓamat laɓi mi taƴa ndeen hettere, sabu tawata ko hettere reedaande e ɓanndu am, tawat ɗoon rimɗaani e am.

Ɗoon Gelaajo wi’i: Maama aɗa anndi ko ngaccirat maa mi ko huunde wootere, kadi ko ndeen huunde waawata mi seerndude e ɓe pooɗondirat mi ɓiɗngu baabaagu, luukaali luukɗaa ɗii to dow jammi too, luukoyaa hono majji to ndeer wuro too, suka fof kooliiɗo hoore mum nootitii e maaɗa, mi annda oon ko jaambaaro hono am.
Dewel nayewel ngel heɓɓitii wi’i: Alaa fof ko ndaarduɗaa mi so wonaa ɗuum! Ɗuum kay ina newii.

Gelaajo Hamɓaleejo wi’i ko ɗuum tan ndaardu maami.
Ɗoon tan Gelaajo tellini dewel nayewel ngel e jammi ki, ɓe pa’i e ndimaangu hee, Gelaajo waɗɗini mbo, ɓe pa’ti wuro. Ndeen ɓe njahii haa ɓe njottiima wuro ngoo, Gelaajo tellini mbo yahi sornoyii.

Gelaajo noon jogii ko rewɓe ɗiɗo, Binta e Jeynaba.
Ko adii nde Gelaajo ina arta baabiraaɗo mum tokooso hono Yero yahi ƴeewoyi sagataaɓe ɗiɗo, wi’i yoo ɓe ngar, gooto leloo suudu Binta, goɗɗo oo leloo suudu Jeynaba, kaŋko Yero omo daranoo kala ko waawi yaltoyde heen e bonande, tee mi waɗiraani ɗum so wonaa miɗo ƴeewndoo Gelaajo Hamɓaleejo so ina hira wolla hirataa, wota kulee.

Ndeen ɗum waɗii sagataaɓe ɓee ngari ɓe mbaɗi no Yero wi’ri ɓe nih.
Heen gooto leloyii to Binta oya leloyii to Jeynaba. Gooto e ɓee rewɓe fof ko maa cooɗoɗaa nde memaa Alla e maɓɓe yooɗde e yonteede, eɓe ngojji coy.
Gelaajo nana e laawol ina ara ina waɗɗii ndimaangu mum haa naati nder galle, waɗi fiyannde, haɓiti puccu mum, heɓi hakkunde galle lelii, ƴetti fetel mum fawi e dow becce mum.

Ndeen yahii haa jamma feccondirii no feewi, tan dewel nayewel ngel fetti luukaango, ngel luuki laabi tati, baŋŋeeji ɗii fof ngonti jaynge, tataaji, cuuɗi, fooyre wonti wootere, sagataaɓe ɓee ngiddi fotde laabi tati, ina njanta ɗo lelinoo ɗoo. Kala ɗo ɓe ndaari e nokke ɗee ko jaynge ɓe nji’ata, ndeen ɗum waɗii hay gooto e maɓɓe wi’aani goɗɗo oo ar njahen.

Ɓurɓe suusde deedi ɓee mbaali ko hakkunde ɓale cuuɗi e rewɓe maɓɓe, mbo debbo mum naamnii ko waɗi fof wi’a, hannde kay ko waɗi koo haalotaako, ko jinne oo ari hollirde hoore mum wuro ngoo. Wuro fof nana wonti jaynge woote, ñande heen Alla e kulol pakitngol ɓe mbaali ko caggal rewɓe maɓɓe.
Ɓurɓe hulde ɓee mbaali ko dogde e nder ladde, ñande heen dingiral wuro ngoo heewi paɗe keddiiɗe. Nde ɗum ɓenni Gelaajo Hamɓaleejo arti galle mum, heɓi hakkunde galle ɗoo lelii o hucciti e suudu Binta, noddinaango weetndoogo adan fajiri, o yaaɓani suudu Binta, o tawi sagata ina lelii ina nanngi keeci Binta hay huunde ko ɓilii hakkunde maɓɓe, henndu e sewde waawaa ɓennude hakkunde maɓɓe.

Gelaajo Hamɓaleejo yalti fa’i suudu Jeynaba, toon ne kadi o tawi suka gorko ina dow Jeynaba ina dimmboo sappo e ɗiɗo dartaaki, Gelaajo Hamɓaleejo jali, yalti ari heɓi hakkunde galle werti nguru mum lelii hucciti e suudu Binta, tawi omo rokki puccu nguu cammeeje gawri, engu ɓamira wootere wootere, ɗiɗi ɗiɗi, ndeen fajiri feerii, gite laaɓdii. Ndeen suka lelinooɗo to suudu Binta too ummiima huñii keerte ɗee tan gite mum njani e Gelaajo Hamɓaleejo ina lelii ɗo hakkunde galle ɗoo.

Ɗoon tan o woppi henndu haa heewi, Binta wi’mbo, miin mi meeɗaa yi’de gorko poɗɗo no poɗɗaa nii ina waɗta hoore mum cukalel, haa ko ina woppira nii fof henndu, mate a alaa gacce. Suka gorko heɓɓitii wi’i: Binta wota fel am, so a yi’ino ko nji’mi koo a felataa kam. Sabu ko malayka maayde nji’mi, so yi’de Gelaajo Hamɓaleejo ina lelii ɗo hakkunde galle ɗoo, ina fali fetel e dow becce mum.

Binta heɓɓitii wi’i: Wota haal ko boni, golle men e peeje men mbonii, hay celdi kay ndeka jommbaani yaltude heen, ɗum kay a felnaaki. Waɗde nganndaa maayde waɗɗimaa ma, lajal maaɗa e Alla yottiima duttal alaa.
Jeynaba ne suka lelinooɗo to makko too yaltinii hoore yi’ Gelaajo Hamɓaleejo ina jooɗii ɗo hakkunde galle ɗoo teru. Ɗoon tan o waɗti suudu nduu fof diiɗe, haa woppitori heen celdi, Jeynaba wi’mbo aan kam ko ɗee golle ngoni, aɗa selli, aan gorko mawɗo, ko duñmaa e waɗde ɗee golle, mbela ɗum ɗoo ne jeyaa ko e pulaagu wolla ko ɗum ndimaagu.

Suka gorko oo heɓɓitii wi’i: Jeynaba wota fel am, sabu ko malayka maayde nji’mi ina jooɗii hakkunde galle ɗoo teru, gorko maaɗa Gelaajo Hamɓaleejo ari, o moni ɗoo jooɗii, tee mi weetndor. Ɗee golle fof dey ko Kaaw mon dey duñi min e ndee bonande, so min ngoodii maayde heen, nganndon ko Kaaw mon duñi min e maayde. Jeynaba wi’i: A haalii goonga, so tawii kay gorko am arii, maayde waɗɗi maa ma, tee nganndaa kay lajal maaɗa yottiima, lajal noon so yottiima duttal alaa heen, ko a maayoowo lekki fof alaa heen; ɓe keddorii noon, Gelaajo ina lelii, ina fali fetel mum e dow becce, ndeen weetii Gelaajo Hamɓaleejo waɗi fiyannde, noddi ɓe yoo ɓe ngar, ɓe tawa ɗum boowal, ɓe pawi juuɗe e ko’e ɓe mbi’ peeje men mbonii, ɓe ndaarti naatde e leydi ɓe ndoŋki, nokku oo fof wonti luukaali e bojji, nder ɗuum Gelaajo yalti yahi to jeeyoowo goro gooto ina sara ɗoon, ngam soodoyde goro, ko hottiri hoɗɓe mum ɓee.

Ndeen Gelaajo fa’ii e artude hawri e baaba makko Yero.
Baaba Yero wi’mbo Sama Hampaate, no wa’i haŋki jamma mi nelii ma yoo a yah to Kaaw maaɗa Hammadibugu, a saliima yahde nelal am.

Gelaajo heɓɓitii wi’i: Baaba Yero ko jooni ngartu mi, ko nder ladde mbaalmi haŋki jamma, mi yahii to Kaaw, mbi’moo mi Baaba Yero wi’ yoo a ar jooni jooni Gunndaaka, o wi’ kam kedde jamma oo, mbi’moo mi mate miin wonaa e nder jamma ngarmi.

Baaba Yero, o haɓɓii puccu makko e yeeso am, o yaɓɓi baylo, sakke safi mo fa’de dow hade makko yottaade maama labbo tawi mi ruŋtiima, ko heddii koo waɗaani e yeeso am. Baaba Yero wi’i: Gelaajo nde ngartataa ndee, hol ko nji’ɗaa e laawol? Gelaajo wi’i: Hay batte ko nji’mi.
Baaba Yero wi’i: Gelaajo miɗo ñaagimaa wota fenanam, haalan am ko nji’ɗaa.
Gelaajo heɓɓitii wi’i: Eh ko geɗe bolle puuyɗe tan nji’mi, sabu ko Maama cuɓaaɗo tawmi ɗo jammi hakkunde ɗoo ina yiɗi waylitaade wonta najoore. Omo luuka tan omo luuka, nokku oo fof ina wonti jaynge, kaɓɓumi puccu am e lekki ɗo woɗɗitii, njahmi haa njottiimi, mbi’mi, so tawii ko neɗɗo wolla najoore yoo haal wolla mi itta woŋki mum, ɗoon o jaabii kam, o wi’i alaa ko miin Maama maaɗa cuɓaaɗo.

O wi’i yoo mi accan Alla, mi accana hoore am. Minne keɓitii mi mbi’mi ɗum mi accirtaa ma nii tan, ko maa min njahda haa wuro, seernda mi e sagataaɓe hollatɓe mi ɓee ɓiɗngu baabaagu. So min njottiima wuro o luukira no o luukiri e am nde pa’mi e jammi hee ndee.

Ndeen min ngarii haa min njottiima, teemedde jeetati sagata ina lelii, eɓe ɗaanii haa mbaɗti harde, ɗoon tan tellin mi ɗum, o luuki, sagataaɓe ɓee ngiddi foɗde laabi tati ina njanta, ndeen ɓe mbi’ lafñet, suusɓe deedi ɓee mbaali ko hakkunde rewɓe maɓɓe e ɓale cuuɗi. Baaba mate a yi’aani ɗee paɗe cariiɗe e ɗii laabi no mba’i heewde? Baaba oo wi’i: Eey mi yi’i kay.
Baabiraaɗo oo wi’i: Nde ngarɗaa galle maaɗa, hol ko nji’ɗaa?
Gelaajo wi’i: So wonaa mi tawii hoɗɓe ina lutiti mi galle, gooto ina lelii to Binta, goɗɗo oo ina lelii to Jeynaba.

Nde weetnoo njahmi coodoy mi goro ngam bismoraade ɓe, neɗɗo so dañii hoɗɓe ina haani bismaade ɓe. Sabu miin Gelaajo haa mi maaya mi hirataa rewɓe am, tee so tawii du’aawu jaabaama ne ko hakke balɗe am tan nguurat mi, so sadakeeji am njaɓaama ne ko hakke balɗe am tan nguurat mi.

Miin Gelaajo so mi maayii, so rewɓe am njooɗiima keesngu njaltii, ko worɓe woɗɓe ɓamtata ɓe, ko miin e worɓe heddiiɓe ɓee fof poti e rewɓe ɓee, ko ɗuum saabi so coodoy mi goro ngam bismoraade ɓe.

Ndeen Baaba Yero nanii ko Gelaajo haali ko, ɗo o darii ɗoo o woni e siññude, sabu ko haalanoo e Gelaajo koo fof ko goonga.

Baaba Yero heɓɓitii wi’i: Mi nelii ma a yahii, mi waɗii neɗɗo yoo hulɓin ma a hulaani, mi waɗii sagataaɓe yoo corbanoy rewɓe maa a hiraani, ndeka ko a pullo ko kaalɗaa koo fof ko goonga, ndeka so mi yi’aaka aɗa waawi lomtaade mi e galle hee. Gila njibinaɗaa a hulataa, juuɗe am nani caggal am mi tuubanii Alla mi tuubanii ma.

Gelaajo wi’i: Alaa Baaba, miin ko aan jibini mi e duhol maaɗa, a fotaani tuubande kam. Gila ndeen Gelaajo ñawndaa, ñawndiraa ko keeñe barooɗe jeeɗiɗi, omo jogii daliilu, kala ɗo o darii e yeeso konu, joomi mum’en kulat cikkata ko barooɗe ɓe kuccondiri.

Alla ina rokkunoo Gelaajo Hamɓaleejo Hammadi Paate foolde konu ngu ujunnaaje sappo ndimaangu, o hulataa, o fenataa, o hirataa, o firtataa aadi.

FAATUMATA SULE
Faatumata Sule ko debbo jooɗɗo jontaaɗo, joom ñalaande, ko o ɓiɗɗo gooto yumma makko, ko o ɓiɗɗo gooto baaba makko, kono kadi alaa fof ɗo ndaarataa e makko ngitta e makko ella.

Baaba makko ko galo, joom ndariindi, joom konngol, ko o wuddu leñol, keewɗo jikkeeji. Faatumata Sule ko sewa daandeejo, hinere dariinde, toni ɓawlinaaɗi haa nanndi e ƴiiwoole nder kawle. Faatumata Sule ko nantuɗo innde makko, debbo paɗɗuɗo mbo alaano e nder Maasina. Baaba makko ina jogii hoggooji nayi na’i. Hoggo heen fof ina limanee fotde ujunere nagge e ko fawi.

Faatumata Sule sukunde makko ina jappoyii e nadere.
Faatumata ina joginoo teemedere maccuɗo, teemedere maabo, teemedere mboomri. Faatumata sule ko debbo mbo fijiraani hoore mum, joom konngol, aadiyaŋke.

E oon yonta ina woodnoo aada hitaande kala wammbaaɓe ina mbaɗatnoo njillu ñaagunde.

NJILLU ÑAAGUNDE WAMMBAAƁE E NDER MAASINA
Ndeen wammbaaɓe ɓee ngummiima e njillu ñaagunde maɓɓe fa’de e yontaaɓe pulaagu. Ɓe puɗɗorii ko Kunaari to Gelaajo Hamɓaleejo Sama HamPaate, ɓe mbaɗi ɗoon balɗe tati. Gelaajo rokki gooto e maɓɓe fof ga’i tati, o rokki gooto fof maccuɗo e korɗo, ɓe mbaynii Gelaajo Hamɓaleejo.
Gelaajo waɗti ɓe e laawol, ɓe ɓenni fa’de to Hamma Huseyni Gaako, ndeen ɓe njottiima ɓe mbaɗi ɗoon kiirɗeeli tati eɓe ñaagoo. Hamma Huseyni Gaako rokki ɓe ga’i tati e maccuɓe gooto fof e korɗo gooto.

Ɓe mbaynii ɗoon ɓe payi Kekey ɓe njippoyii Silaamaka Yero ina wondi e maccuɗo makko ina wi’ee Pullooru Galo Haawa, ko oon Pullooru resoynoo to leydi Burdaaɓe, waɗi toon yannge mum. Oon gorko pullo waɗaani woŋki ina e aadee so wonaa kaŋko. Ndeen wammbaaɓe ɓee mbaɗii ɗoon kiirɗeeli tati, Silaamaka Yero rokki ɓe ga’i tati, o ruttii o rokki gooto e maɓɓe fof kadi maccuɓe ɗiɗo e horɓe ɗiɗo. Ɓe mbaynii ɗoon ɓe ɓenni, ɓe nani haala Faatumata Sule ina haalee, ɓe njiilti labaale, ɓe koɗoyii oon pullo debbo.

Ndeen ɓe njottiima Faatumata Sule bismii ɓe, warani ɓe ngaari, o rokki gooto e maɓɓe fof suudu yoo won heen. Gila ɓe ngari ko kosam ɓe njarata, ko kosam ɓe culmotoo, ko kosam ɓe loototoo. Faatumata Sule ina jogii hoggooji nayi na’i, hoggo heen fof hay gooto anndaa tolno keewal na’i maggo, so wonaa kaŋko gooto. Oo debbo pullo ko ko weli ɗum tan waɗetee e wuro Saaburu Loobe. Hoɗɓe ko naat yaltu, abada a arataa e galle hee haa mbaasaa tawde ɗoon koɗo.

Ndeen ɗum waɗii ɓe ngari ɓe njippii Faatumata Sule, debbo pullo oo bismii ɓe.
Nde yahnoo haa jamma ɓe mbaɗi hiirde, ɓe mbi’i Faatumata Sule, Abba Sule, Inna Sule, worɓe tato ina kaalee e nder Maasina holi e maɓɓe ɓurɗo suusde e heddiiɓe ɓee: Gelaajo Hamɓaleejo, Hamma Huseyni Gaako, e Silaamaka Yero; ndeen Faatumata nanii haala ka, o jali kono o haalaani, ndeen ɓe kiirti, ɓe leloyii.

Jamma ɗimmo oo kadi ɓe ngartiri haala kaa e makko, ɓe mbi’i Faatumata Sule, Abba Sule, Inna Sule, mbela worɓe tato haaleteeɓe ɓee, Gelaajo Hamɓaleejo to Kunaari,
Hamma Huseyni Gaako to Gunndaaka,
Silaamaka Yero to Kekey, ɓee ɗoo worɓe tato holi e maɓɓe ɓurɗo cuusal, kadi ɓee ɗoo tato ina njaɓɓoo wolde, kabaaru maɓɓe ina sarii e leydii hee fof.
Faatumata Sule jali seeɗa kono haalaani.
Jamma tataɓo oo kadi ɓe ngartiri naamnal ngal e makko.
Faatumata Sule jali wi’i wammbaaɓe am, mi rokkii on ga’i tati, mi rokkii on boomi tati, mi rokkii on maccuɓe tato wondude e teemedere mutakal kaŋŋe ko ɗum ɗoo taw ɗon e juuɗe am, miin Faatumata Sule.

Wammbaaɓe ɓee mbaɗi ɗoon yontere eɓe njeewta, ndeen Faatumata sule wi’ɓe so on nji’ii mi jaabaaki on, ɓee ɗoo worɓe tato kaal ɗon, gooto e maɓɓe fof ko koyngal konu, tee gooto e maɓɓe fof ina waawi jaɓɓaade sappo e ɗiɗi ujunere labangal hare, ɓee ɗoo fof ko worɓe suusɓe, kadi ko ɓe laamɓe, gooto e maɓɓe fof ko mbaroodi e nder wolde, kono hay gooto waawaa haalde cuusal gooto e maɓɓe woppa heddiiɓe ɓee.

So a yi’ii gooto e maɓɓe e nder wolde, a nawtat laamu to Alla, kala ɗo bone waawi tolnaade e hulɓinaade ɓe kulataa ɗoon naatde.

Ndeen yontere ndee timmii, wammbaaɓe ɓee mbi’i: Abba Sule miɗen ndaarta laawol e juuɗe mon. Abba Sule heɓɓitii wi’i : Min ndokkii on laawol.
Ndeen ɓe njahii, Faatumata Sule wi’i yoo wammbaaɓe mum ɓamtu kolli maɓɓe.
Faatumata Sule ina jogii boomi sappo e ɗiɗi alaa e maɓɓe mbo ndaarataa tawa a haandinaani ɗum e hoore maaɗa, sabu a waawaa ɓamde gooto, ngoppa heddiiɓe ɓee.
Faatumata Sule ina moorii jimmbi cewɗi, ina sacci kaŋŋe hoore fof ina oolɗi buy.
Ndewwagu makko ina timmi, omo nawdi doole e darnde, gorko fof ji’ɗo ɗum haandindinta ɗum ko e hoore mum.

Debbo pullo oo ina jogii jawdi, ina yooɗi, ina weli ƴiiƴam, embo yiɗaa yimɓe, ɗee ɗoo geɗe fof so tawaama e debbo alaa ko heddii caggal.

Faatumata Sule ina e ngal ɗoo teddungal Saaburu Loobe, wuro Buubu, ñande wootere o wi’i Inna Sule: ko njibinaami fa’de jooni mi meeɗaa ñaamde ñiiri ɗaatndi wolla gawri, ko kosam ɓiraɗam tan wolla maawtam ñaamat mi, a anndaa to ɗum heɓetee?
Inna Sule heɓɓitii wi’i: Ɗum heɓetee ko to gawri remetee.
Faatumata Sule wi’i: Inna, to ɗum heɓetee mbi’ɗaa?
Inna Sule heɓɓitii wi’i: Ɗum heɓetee ko sahre SAY.
Ko wambaraŋkooɓe ndemata gawri, enen ko en fulɓe aynaaɓe, en ngonaa remooɓe, ngannduɗen ko jawdi ndariindi kono wonaa ndema.

Faatumata Sule wi’i: Mate en mbaawaa heɓde gawri, Inna?
Inna wi’i: Eɗen mbaawi kay, so en nawii kosam men enɗen mbaawi wostaade gawri.
Faatumata Sule wi’i: Waɗde miɗo rokku maa boomi sappo e ɗiɗi njahdon wostoyaade, mbela eɗen keɓa gawri.
Tinnoɗaa ngostoɗaa mbela keɓen gawri, ndefen ñiiri ɗaatndi e lacciri.
Miin Faatumata Sule miɗo humpaa ko woni lacciri wolla ñiiri ɗaatndi, miin gila Alla tagi mi meeɗaa ɗum ñaamde, miɗo ɗum humpaa.

Yumma makko heɓɓitii wi’i: Ko a suka dey kono a haalii goonga, sabu en nganndaa ɗum, o wi’i eywa kono paamaa ko maa ɗum yahanee to gure bambaraŋkooɓe too, ɗum alaa e gure men hee.

Faatumata Sule wi’i: Mate ɗum heɓotaako sahre Say, Inna heɓɓitii wi’i: Eɗum heɓoo toon kay ; Faatumata wi’i: Waɗde miɗo rokku maa boomi sappo e ɗiɗi, ɗi ndoondoo kosam ɗi njahda e maaɗa to sahre Say.
Bambaraŋke laamiiɗo Sahre Say ndee wi’etee ko Mbaroodi mbonndi keeferdi.

Oon ñalawma ina hurlii mbo capanɗe jeetati ɓiɗɗo gorko, kamɓe fof ko yarooɓe koñnjam e simme, bahe maɓɓe ina ngojji coy cuurki, eɓe lelni aadi ngootiri, kala garɗo e wuro hee ina addi kosam, so pullo, so Bambaraŋke, omo jogii dawaaɗi ɗi ngaccitte, ɗi njara kosam ɗam, tee ɗi ndiiwetaake.
So a riiwii ɗi, omo gollu maa golle ɓurɗe fof bonde. Ndeen ɓe ngarii eɓe ngondi e kosam maɓɓe, ɓe tellii les duballeeyi.

Ndeen Wambaraŋkooɓe ɓee mbi’i hannde ndañen ko mbayru ɗen so yarde kosam kedde dawaaɗi men. Faatumata Sule anndaa oo aada ina toon, Inna Sule anndaa oo aada ina toon, hay gooto e yimɓe wuro Saaburu Loobe gannduɗo oo aada ina toon.

Ɗoon maccuɓe ndogi kaalanoyi Mbaroodi mbonndi keeferdi wonde won rewɓe fulɓe ngari ɗoo ina ngaddi kosam, eɓe njooɗii to les duballeeyi too.
Oon ne naniri ɗum ko nofal gootal, o wi’ yoo dawaaɗi ɗii kaɓɓite nawee toon njaroya kosam ɗam. Nii woni dawaaɗi kaɓɓitaa nawaa sara toon, eɗi njirloo tan haa ɗi njanoyi e cipporɗe rewɓe fulɓe, ɗi ngoni e dekkude, rewɓe fulɓe ɓee ndiddi ɗi, ɗoon bambaraŋkooɓe ndogi kaalanoyi Mbaroodi mbonndi keeferdi ndii. Oon wi’i yoo rewɓe fulɓe ɓee njagge ngaddee, ɓe njagoyaa ɓe ngaddaa, o ƴeewi debbo mawɗo oo o laɓi hoore ndee haa laaɓi cer.

Mbaroodi Mbonndi Keeferdi wi’i yoo ɓe njaha ɓe ngullitoyoo, so tawii eɓe njogii neɗɗo baawɗo ittande ɓe ɗee mette, so ɓe ngalaa neɗɗo yoo ɓe ngullitoyo Alla, so ina waawi arde ittana ɓe ɗee mette.
Ndeen ɓe ngartii Saaburu Loobe, Faatumata Sule yi’i ko yumma makko oo waɗaa koo, o woni e woyde, Faatumata Sule heddii ina woya.

Ndeen bojji ɗii keewii, o mettaama kaaɗdi mette, korɗo makko debbo noddi mbo wi’i: Bojji ngittataa ɗee mette mbaɗa ɗen, aan kay a anndaa no waɗetee, mate wonaa ɗee balɗe tan wammbaaɓe ummii ɗoo, tee ɓe kaalaniima haala worɓe tato jaambareeɓe e nder Maasina, wolla a yejjitii ɓeen worɓe?
Aan kay no mbaaɗaa yonteede e wonde ɓii innee anndee, mette kaanaani waalde e meeɗa saka ñalla. Mbaɗtaa ko kollitoyaa ɓee worɓe, ar winndu e maɓɓe ɓatakeeji, wolla nelaa e maɓɓe kala e maɓɓe baawɗo ittande ma mette ɗee ndesondiraa e oon gorko, ko a ɓiɗɗo debbo, hollu ɓiɗɓe worɓe ko kamɓe mbaawi ittande ma mette.

Aan kay mette mbaawaa heddaade e maaaɗa, ko a debbo dimo kaanɗo ittaneede mette, hollitoy ɓiɗɓe worɓe, ko kamɓe mbaawata ñawdande ma ñalaande, wota woy, bojji ɓeydata tan ko diminna deƴƴu, waɗ no mbi’maa mi nii ƴeewaa.
METTE FAATUMATA SULE E HOLI GITTOOWO ƊE?Ndeen yumma mum Faatumata Sule waɗaama ɗee golle artii, Faatumata Sule mettaa mette mawɗe ɗe ngalaa kaaɗdi e nder fittaandu mum. O woni e woyde.
Sagataaɓe fulɓe ina ngarana ɗum yeewtere, kono o alaa e maɓɓe haala, omo deƴƴi tan omo wondi e mette makko mawɗe, so yeewtere juutii ɓe mbi’a Faatumata Sule aan dey aɗa deƴƴi aɗa yoomi, ko ngondu ɗa?
Faatumata Sule heɓitoo wi’a ko gi’al yuwi mi, uure maggal ina yaltoyi hakkunde hoore am, sabu yumma am hoore mum ina laɓaa sahre Say e laamu Mbaroodi mbonndi keeferdi e naange, omo yahnoo toon cippal.

So Suka pullo nanii ɗum tan wi’a min ndewno ɗoo tan ngam salminde ma, yoo Alla hawrindin ma e baawɗo ittande ma ngal gi’al, ɓe ɓenna.

So sagataaɓe ngarii yeewtere kadi ɓe njiɗa yeewtidde e Faatumata Sule, ɓe tawa omo yoomi, ɓe naamnoo mbo ɓe mbi’a Faatumata Sule aan dey a weltaaki, ko ngondu ɗaa?

Faatumata Sule heɓitoo wi’a ko gi’al yuwi ɗum e koyngal, muuseeki maggal ina yaltoyi hakkunde hoore am, sabu hoore yumma am ina laɓaa sahre Say e laamu Mbaroodi Mbonndi Keeferdi e naange mum, tee ko o nanaaɗo e jaambareegal, ko o neɗɗo bonɗo kulaaɗo kulɓinɗo aduna kala.

Ɓeen ne so nanii ɗum mbi’a Faatumata Sule min ngarnoo tan ko salminde ma, yoo Alla hawrindin ma e baawɗo ittande ma kii muuseeki. Miin ko mi gooto Baaba am, ko mi gooto yumma am, ɓeen ne njawta njokka laawol maɓɓe.

Ndeen ɗum juutii, alaa fof ɗo o yi’i maale potoowo waawde ittande ɗum ɗee mette. Faatumata Sule yi’di e korɗo mum debbo, oon wi’i ɗum, mbela a yejjitii ko wammbaaɓe ɓee kaalanno maa koo, e ko faati e ɓeen worɓe tato ɓe haala mum’en haaletee e nder Maasina. Mbaɗtaa ko winndu ɓatakeeji ndokkaa wammbaaɓe maaɗa nawana ɓe gooto gooto, ƴeewaa ko ɓe njaaboto maa.
Faatumata Sule wi’i a haalii goonga. Korɗo debbo oo heɓɓitii wi’i kono adoro Hamma Huseyni Gaako to Gunndaaka.
Faatumata Sule winndi ɓataake rokki wammbaaɓe ɗiɗo yoo naw to Hamma Huseyni Gaako Gunndaaka.
Ndeen Faatumata Sule winndii ɓataake mum haa gasii, o ummini wammbaaɓe ɗiɗo yoo njah nawana Hamma Huseyni Gaako ɓataake o.

Ndeen ɓe njahii haa ɓe njottiima Gunndaaka, ɓe naamnii galle Hamma Huseyni Gaako ɓe kollaa, ɓe ɓenni toon, ɓe njottii, ɓe mbi’i Hamma Huseyni Gaako ko Faatumata Sule neli min e maaɗa, yoo min ngar min ngaddan maa oo ɓataake, omo waɗi jikke mum e Alla omo waɗi jikke mum e maaɗa.
Nganndaa omo wondi e mette, gi’al ina yuwi ɗum e koyngal, uure maggal ina yaltoyi hakkunde hoore makko, sabu yumma makko yahiino cippal sahre Say, ndiin Mbaroodi mbonndi e naange mum jaggi mo laɓi hoore makko.

Ndeen Hamma Huseyni Gaako nanii kaa ɗoo haala, o heɓɓitii o wi’i garal mon feewii welii kam, mi rokkii on ga’i tati, kono so on njahii mbi’on Faatumata Sule mi feewnitaaki, neɗɗo noon so feewnitaaki waawaa haɓeede, e oo ɗoo sahaa mi feewnitaaki, miɗo wi’a ɗum yoo tinno muña heƴnjoroo, sabu mi feewnitaaki hare am waawaa waɗde e oo ɗoo waktu so on njahii kaaliranon ɗum nih.

Wammbaaɓe kaɓɓi dimaaɗi maɓɓe kooti kaalanoyi Faatumata Sule ko Hamma Huseyni Gaako haalaniɓe koo.
Ndeen ɓe ngartii ɓe kaalani Faatumata Sule ko ɓe kaaldi e Hamma Huseyni Gaako koo, Faatumata Sule wi’i ko ɗuum o haali. Jikke bonaani kono ustiima, o noddi korɗo makko oo, o haaltani mo ko Hamma Huseyni Gaako haali koo.
Korɗo oo heɓɓitii wi’i ko ɗum o haali, kono haa jooni worɓe ngasaani, nelden Silaamaka Yero ɓataake ƴeewen oon ne ko jaabotoo en.
Ɓe mbinndi ɓataake ɓe ngummini wammbaaɓe ɗiɗo yoo naw ɓataake oo Kekey to Silaamaka Yero. Ndeen ɓe njahii haa ɓe njottii Kekey, ɓe naamnii galle Silaamaka Yero ɓe kollaa, ɓe njahi haa ɓe njottii, ɓe totti Silaamaka Yero ɓataake oo ina wondi e maccuɗo makko Pullooru Galo Haawa.

Ɓe mbi’i Silaamaka Yero ko Faatumata Sule neli min e maaɗa, yoo min ngaddan ma oo ɓataake, ngam humpitde ma, omo yuwaa gi’al, uure maggal ina yaltoyi hakkunde hoore makko, sabu yumma maako yahiino cippal sahre Say, laamɗo Say nanngi mbo laɓi, oon laamɗo bi’eteeɗo Mbaroodi mbonndi Keeferdi e naange mum.
Omo waɗi jikke mum e Alla, omo waɗi jikke mum e maaɗa. Sabu ko o bi’aaɗo, yoo o ndaartu baawɗo ittande mo mette hakkunde Maasina e Punndoori e Kunaari, yoo a tinno so aɗa waawi ittande mo ɗee mette ɗe o wondi.

Silaamaka jali wi’i garal mon feewi, welii kam, ga’i tati ina ɗoo mi rokkii on ɗi, kono so on njahii mbi’on Faatumata Sule, mi nanii nelal makko, welii kam, kono hare am waawaa waɗde jooni, sabu mi feewnitaaki, neɗɗo ko maa feewnitanoo hare, nde waawa haɓeede.
Hare ne ko maa feewnitanee, yuɓɓinee, ñalngu haalee, waktu dottee.
Mi waawaa haɓeede jooni sabu mi feewnitaaki, so on njahii mbi’on ɗum noon.
Ɓe njaabii ɓe mbi’ ko noon mbi’ɗaa. Silaamaka jali wi’i: no feewi.

Wammbaaɓe kaɓɓi pucci maɓɓe mbaɗti e laawol ɓe kooti Saaburu Loobe. Ndeen ɓe ngartii, ɓe kaalani Faatumata Sule ko Silaamaka Yero jaabtiiɓe koo.
Faatumata Sule heɓɓitii wi’i ko ɗum Silaamaka Yero jaabtii, ɓe mbi’i eey ko ɗum o jaabtii min, bojji makko ɓeydii, mette e jinndeende ɓeydii e Faatumata Sule.

Faatumata Sule noddi korɗo mum debbo oo, haaltani ɗum ko Silaamaka Yero jaabtii ɗum koo. Korɗo oo heɓɓitii wi’i wadde ɓee ɗoo ɗiɗo nduttii e men wonde ɓe keblaaki, ɓe mbaawaa haɓoyeede jooni, kono haa jooni worɓe ngasaani, sabu ko worɓe tato hulaaɓe ɓe haala mum’en haaletee e nder leydi hee ngoodi, ɗiɗo nduttii e men wonde mbaawaa haɓeede jooni, sabu ɓe keblaaki, ndeen noon hol no mbaɗeten, Korɗo debbo oo heɓɓitii wi’i haa jooni gasaani mbinnden ɓataake nelden Gelaajo Hamɓaleejo wuro Kunaari, kala ko waawi jaabtaade ɗaccen ɗoon.

Ɓe mbinndi ɓataake, ɓe ngummini wammbaaɓe ɗiɗo yoo njah mbi’a Gelaajo ko Faatumata Sule neldu maa oo ɓataake.
Wammbaaɓe ɗiɗo ngummii kaɓɓi dimmaaɗi naati e ladde fa’de to Gelaajo Hamɓaleejo to Kunaari. Ndeen ɓe njottiima Kunaari ɓe tawi ɗoon Sama Hampaate, ɓe njahi ɓe tottoyi ɗum ɓataake.

Gelaajo Hamɓaleejo wi’ɓe ko waɗi, ɓe njaabii ɓe mbi’ ko Faatumata Sule to Saaburu Loobe ummini min yoo min ngar Gelaajo, min ngaddan ma ooɗoo ɓataake jikke, sabu o ndaartii e nder ɓiɗɓe fulɓe fof jikke o roŋkkii heɓde doondantooɗo ɗum jikke oo e nder pulaagu .
Sabu gi’al ina yuwi ɗum e koyngal, uure maggal ina yaltoyi haa hakkunde hoore makko, sabu yumma makko hoore mum ina laɓaa Sahre Say nde o yahnoo toon cippal e laamu ndiin Mbaroodi Mbonndi Keeferdi. Kala mbo o waɗnoo jikke luutndii ma, Gelaajo Hamɓaleejo Sama Hampaate kaŋko omo waɗi jikke e Alla, omo waɗi jikke e Nulaaɗo Alla, omo waɗi e jikke e maaɗa, omo fawi e maaɗa jikke Gelaajo, mette baalɗe hakkunde nguru mum e teewu makko, ƴeewaa mbela ngittanaa ɗum ɗee mette kaŋko Faatumata Sule.
Ngati o heɓaani Pullo e nder Pulaagu oo, baawɗo ittande ɗum mette e naange ndiin Mbaroodi Mbonndi Keeferdi, sabu leydi ndii fof ina anndi mbonki makko ɗo tolnii, alaa fof kumpaaɗo bonde makko ɗo tolnii e nder diiwaan Say ko bambaraŋke, ɓe mbi’ Sama Hama Paate, o wi’i yoo min ngar min kaalan maa ɗum ɗoo, hol ko mbi’ɗaa heen Gelaajo Sama Hampaate?

Sama Hampaate heɓɓitii wi’i wammbaaɓe ɓee ɗum moƴƴi feewii, kono njahee mbi’on Faatumata Sule mi nanii nelal makko, welii kam kono ngal hawranaani mi, so tawii moƴƴataa omo nela hono ngal ɗoo nelal, o haannoo ko e ko hoore makko roondaade teewu makko ara haalana mi mette keɓtiiɗe ɗum ɗee, kono so tawii ko yimɓe lommbata hakkunde amen, yoo anndu miin Gelaajo hoore yumma am laɓaaka, ko kaŋko gooto hoore yumma mum laɓaa.

Kono so o roondiima teewu makko iwde Saaburu Loobe ari haali haaju makko hunuko e nofru, yoo anndu wonaa kaŋko gooto hoore yumma mum laɓaa.
Miin Gelaajo Hamɓaleejo ne ko hoore yumma am laɓaa, min ndennda min ndoondoo bone oo kala ɗo o waawi tolnaade. Kono so moƴƴaani ko maa o lommba yimɓe hakkunde amen, miin mi yahataa oon haaju. Kaŋko gooto yoo o heddodo e bone makko.

Ndeen wambaaɓe ɓee nanii ɗum ɗoo ɓe ngummii, ɓe mbi’ ɗum feewii, ɗoon tan mbatti hirkeeji e pucci, ɓe pa’ti Saaburu Loobe. Ndeen ɓe njottiima Saaburu Loobe, Faatumata Sule wi’ɓe no wa’i? Ɓe keɓitii ɓe mbi’ min njahii min njiidii e Gelaajo Hamɓaleejo.
Gelaajo Hamɓaleejo wi’i ina salmin maa, o wi’i kadi yoo min mbi’e so tawii ko yimɓe lommbataa hakkunde mon so a dañii haaju, nganndaa kaŋko hoore yumma makko laɓaaka, ko aan gooto hoore yumma mum laɓaa.
So tawii noon a ɓamii teewu maaɗa, a arii a haalanii ɗum haaju maaɗa hunuko e nofru, maa on ndenndu peccon bone o, ndeen Faatumata Sule nanii ko Gelaajo jaabtii ɗum koo jali noddi korɗo mum debbo, oon wi’i hatte ko nii tigi dimo waɗantee, ko o wi’maa koo ko noon tigi woni pulaagu.
Waɗde wota leeltinen kebloɗen njahen to makko.
Ɓe ngoni e heblaade foɗde yontere, ndeen ɓe ngaynii heblaade, ɓe nanngi laawol fa’de wuro Gelaajo en. Ndeen ɓe nanngii laawol Faatumata Sule ina wondi e wammbaaɓe sappo e ɗiɗo e boomi sappo e ɗiɗi wondude e teemedde jeeɗiɗi maccuɗo.

Ɓe ceeki leydi, leydi seekii rewi e maɓɓe, ɓe mbaali yahde haa weeti, ndeen ɓe njottiima tufnde Kunaari, Faatumata Sule woni e lootaade, ndeen debbo pullo oo ɓoliima, o ittiri cuɗaari makko ndii gootel, gootel, omo wojji ɓanndu omo jalba ellee lew lewal sappo e lewru, billal biraama, debbo pullo mbo jaasaani e yonta mum, ina soccoo ɓanndu ina wojji coy, hoore ina saccaa kaŋŋe haa oolɗi buy, alaa gorko ji’oowo ɗum tawa haandinaani ɗum e hoore mum, hawri ñande heen maabo gooto ina waali galle Gelaajo, oon maabo ina jogii ndimaangu ko ngu haangaangu.
Sabu fajiri fof ko ngu taƴngu ɓoggi, ndeen weetndoginii ndimaangu nguu taƴi callalal hummiranoo, ngu iirtindiri wuro ngoo fof, ngu yantoyi to tufnde too ngu woni e ñaamde toon huɗo hecco.
Maabo oo e ndaartugol mum haa tawoyi ngu toon.
Ndeen o yottiima tufnde ndee o yi’ii ɓee hoɗɓe tedduɓe e ndee tufnde, o yaaɓaniɓe haa o ɓadtii wammbaaɓe ɓee o salmini ɓe, o naamnii ɓe o wi’i hol to ngiwoton? Ɓe njaabii mo ɓe mbi’i min ngiwata ko Saaburu Loobe.

O wi’ kadi hol ɓe ngoni onon? Ɓe mbi’i ko Faatumata Sule min ngondi. Maabo oo heɓɓitii wi’i Faatumata Sule mbo haala mum haaletee oo e ndii leydi; ɓe mbi’i eey; Maabo oo wi’i: Faatumata Sule hol to njahataa? Faatumata Sule wi’i: Miɗo yaha Kunaari to Gelaajo Hamɓaleejo; Maabo oo wi’i: Njaatige am Gelaajo; Faatumata Sule wi’i: eey; Maabo oo wi’i: Yande hawrii e boɓɓaade.

Ɗoon Maabo waɗɗii ndimaangu mum hartii ngu fa’de to Gelaajo, ndeen o yottiima galle Gelaajo o wi’i: Gelaajo yeen am, miɗo ma joganii kabaaru belɗo; Gelaajo wi’i: Kabaaru belɗo; Maabo oo wi’i: eey, sabu Faatumata Sule nani ɗo tufnde ɗoo ina wondi e wammbaaɓe sappo e ɗiɗo e boomi sappo e ɗiɗi e ñeeñɓe teemedde njeeɗiɗo.

Gelaajo heɓɓitii wi’i maabo oo so ɗum woni goonga, mi ɓuuɓna ɓernde maaɗa, mi ɓuuɓna ɓerɗe taaniraaɓe maaɗa, kono so ɗum wonii fenaande mi taƴat leɗɗal daande maaɗa; maabo oo heɓɓitii wi’i wollaahi Gelaajo so ɗum woni fenaande mi rokkiima woŋki ittu ki, ɗoon Gelaajo wi’i maccuɓe yoo peewnito, peewna galle o omo daña hoɗɓe jooni, ɓeen keɓɓitii mbi’i Gelaajo hol to ɓeen hoɗɓe ngiwata? Eɓe e kaa ɗoon haala haa Faatumata Sule e yimɓe mum naati wuro ngoo, ɓe naamnii galle Gelaajo ɓe kollaa.

Ndeen ɓe njottiima, Gelaajo wi’i: Ɓeydaari so hoɗɓe ɓe njottiima, jippinoyɓe to galle am tokooso too; ndeen Ɓeydaari ardiima ɓe haa to galle too o jippini ɓe toon. Gelaajo waraniɓe ga’i tati.
Gelaajo noddi rewɓe mum Binta e Jeynaba wi’ɓe eywa teddungal mon mi dañii hoɗɓe, oo ɗoo debbo Pullo wi’etee ko Faatumata Sule, o iwi ko Saaburu Loobe, ko yumma makko hoore mum laɓaa e jippal sahre SAY.
Ndeen o neldii kam ɓataake, mbi’moomi mi yahataa, so tawii mette ina mbaali e makko omo yiɗi ittaneede mette ɗee, o haanaani waɗde nelal, o haani ko roondaade teewu makko o ara wullitaade, kono so tawii ko nelal miin mi jaɓataa ɗum tee mi yahataa, yoo anndu ko kaŋko gooto hoore yumma mum laɓaa, kono so o roondiima teewu makko o arii yoo anndu, miin e hoore am, ko hoore yumma am laɓaa, jooni noon o arii, omo fawi jikke mum e Alla omo fawi Jikke mum e am.

Binta heɓɓitii wi’i: Gelaajo hannde noon ko yontannde am fawii, kono mi yaafimaama yah, ay oo debbo pullo, ko metti mbo koo, ko enen fof ndenndi ɗum, waɗeede jikke newaaki, so tawii wonii aɗa anndi aɗa waawi ittude mette makko ɗee ittan mo mette ɗee, tee so a resii mo a waɗtii mo e am mettataa kam miin Binta; Jeynaba wi’i: Hay miin kay mettataa kam.
Gelaajoo anndu so a wonii pullo dimo, anndu minen ne ko min rimɓe. Gelaajo heɓɓitii wi’i: Alaa wonaa noon mi lommbat yontere, kono alaa ko ŋakkirta ɓe.
Ndeen yontere ndee timmii, Gelaajo noddi Ɓeydaari wi’ɗum hannde dey ko en yahooɓe miɗo bismoyoo hoɗɓe am ɓee; Ɓeydaari wi’i: eey.

Ndeen jenngii ɓe ngummii, ɓe njahi to Faatumata Sule, ndeen ɓe njottiima, Ɓeydaari hoŋki damal; gila ɓe ngari noon Ɓeydaari kam wayraani toon, ndeen o hoŋkii baafal, Faatumata Sule ummii ina haɓɓi wudere e becce, o wi’i: ko hol oon? Ɓeydaari wi’i: ko miin Ɓeydaari. Faatumata wi’i: ko waɗi? E nder kaan haala tan haa o yi’i Gelaajo, o luuki; Ɓeydaari heɓɓitii wi’i: ko waɗi? hol ko nji’ɗaa? Hol bone janɗo e maaɗa?
Faatumata heɓɓitii wi’i: Ɓeydaari hol huunde wayliinde dariinde caggal maaɗa? Ko najoore wolla ko jinne wolla ko hol ɗuum?

Ɓeydaari heɓɓitii wi’i: Ko Gelaajo Hamɓaleejo.
Faatumata wi’i: Ko Gelaajo gite mum ngojjiri nii haa nanndi e ciiwotooɗe ƴiiƴam keccam;
Ɓeydaari wi’i: Ko kaŋko.
Faatumata wi’i: Hol ko Gelaajo ƴeewata gaa jooni feccere jamma?
Ɓeydaari heɓɓitii wi’i: O wi’i omo ara waalde to maaɗa. Ɗoon Faatumata Sule jali wi’i: Ɓeydaari wi’ Gelaajo ɓe o yoɓi tammaa mo’en haa timmi ɓee ko to ɓeen o waaloyta.
Miin o ndaartaani kam, mi wonaa debbo makko, ɓe o yaltini tammaa mum ɓee, toon o waalata wonaa ɗoo Ɓeydaari, no foti balɗe ngar mi ɗoo? Ɓeydaari wi’i: Balɗe jeeɗiɗi; Faatumata wi’i: Balɗe jeeɗiɗi miɗo ɗoo, a araani salminde mi, tedduli makko fof kay njotimaama mi, kono alaa ko kaaldu ɗen, a araani naamnaade mi haaju gadduɗo mi, ko hannde ngarataa mbi’aa aɗa waalda e am, wi’i Gelaajo so mi anndiino ko nii woni golle mum, mi arataano mi heddottono e mette am, diminna wara mi, mi arataano, wollaahi mi sikkatno Gelaajo ina yona hiraande, kono mi tawii miin Faatumata, Gelaajo yonaani hay kacitaari, ndeen Gelaajo nanii ko debbo Pullo oo haali koo, o uumi, wi’i Ɓeydaari: Wi’i Faatumata Sule haaju gadduɗo ɗum oo feewii.
Mbaroodi Mbonndi Keeferdi, ndi haali haala mum ndii, so mi addanaani yumma makko hoore mayri fijira Saaburu Loobe, mi fuɗa laaci, laaci kii fuɗa ngoɗki, ɓiɗɓe fulɓe naŋtoo heen, so ɗuum woortii, mi itta tuuba am mi rokka mo, o itta wudere makko o rokka mi.

Ndeen Gelaajo haalii ɗum, Faatumata Sule gite peerti wi’ Ɓeydaari mi nanii haala mbelka; Gelaajo wi’i so weetii mi rokkii on laawol, lajal balɗe sappo e joyi, miin Gelaajo mi waalat Saaburu Loobe tee mi fawtataa heen haala ngoɗka, ɗoon tan o hooti galle makko o leloyii. Ndeen Gelaajo artii Binta wi’ mo mate a waalaani to debbo Pullo too?
Gelaajo heɓɓitii wi’i: Alaa ko haala am waalii toon, ɗum tan yonii, mi rokkii mo lajal balɗe sappo e joyi, subaka janngo o hootat. Binta heɓɓitii wi’i: Wollaahi so tawii aɗa waawi ittande mo mette baalɗe hakkunde nguru makko e teewu makko ɗee, res mo mbaɗtaa e amen; Gelaajo wi’i: Kollen Alla ɗum wonaa haala debbo, ɓe lelii haa weeti subaka.

Faatumata Sule e yimɓe mum ngari; Faatumata Sule wi’i: Sama Hampaate miɗen ndaardu maa laawol.
Gelaajo Hamɓaleejo wi’i: Mi rokkii on laawol; ɗoon Gelaajo waɗi junngo e jayba mum itti woofoonde wootere rokki Faatumata Sule.
O wi’ɗum: Ndah ndee ɗoo woofoonde, so a yahii ngaawaa nde, ñande nde fuɗi fof miin Gelaajo mi joftat Saaburu Loobe miɗo wondi e konu am.
Ndeen ɓe njaltii wuro ngoo, boomi ɗii mbi’ Faatumata Sule, ko min mbaɗti hakkillaaji e hannde e ko min nani, ko min nganndi ina aawee fuɗa, min meeɗaa yi’de woofoonde ina aawee saka fuɗa; gawri, makka, suuna, gerte ɗee ɗoo geɗe kay miɗen nganndi so aawaama ina fuɗa; kono woofoonde, minen kay min koolaaki ɗum, anndu tan Gelaajo rokkaani ma daliilu, eɗen kaani ndaartude daliilu laaɓɗo ɓurɗo oo ɗoo, Faatumata jali wi’ miin miɗo anndi ko ɗum firti Gelaajo ina anndi ko ɗum firti, njahen ñande woofoonde ndee fuɗi fof wonataa kumpa mon, ɓe mbi’ eywa njahen baasi alaa heen.

Ndeen ɓe ngartii, Faatumata Sule wi’i Inna: Mi yahii, mi yi’dii e Gelaajo, o wi’i omo ara; Inna heɓɓitii wi’i: Hol ko Gelaajo wi’maa wolla ko rokkumaa?
Faatumata wi’i: O rokkii kam woofoonde yoo mi aaw, ñande nde fuɗi fof ko o garoowo kaŋko e peŋgal konu makko, sappo e ɗiɗi ujunere Hammadi Hammadi en ɓe mbaaltat ɗoo; Inna heɓɓitii wi’i: Haa mi yi’a.
Faatumata Sule naati suudu hoore ndaɗɗudi mum, o aastii ceenal o ubbi woofoonde nde.

Kala subaka o fini o yuurnoto woofoonde nde, ɗuum ko kala subaka Alla beetɗo, noon o woori haa balɗe sappo e joyi ɗee timmi.
Ñande balɗe sappo e joyi ɗee timmi, subaka, fajiri Faatumata ƴeewi hoore ndaɗɗudi mum, tawi hoore woofoonde ndee ina yalti, ɗoon tan dogi o haalanoyi Inna, o wi’i: Inna, Inna! oon heɓɓitii wi’i: Naam.
Faatumata wi’i: Hannde Gelaajo Hamɓaleejo jofat ɗo, sabu hannde balɗe sappo e joyi ɗee timmii, woofoonde ndee fuɗii, dille ina keewi, kulle ladde ina ndoga ina naata wuro, mbarokoñ ina ŋabba e cuuɗi, yimɓe owi.
Gelaajo e konu mum ina ngara, dimaaɗi ina ndippa e leydi woofoonde ndee ina yaltira seeɗa seeɗa haa ɓe nanngi labaale e gese sara wuro, yimɓe cooynii ngal moorgal punndi, kuli mbi’i ɗum ko konu arata, ɗum ko peŋgal konu arata ɗoo.

Faatumata Sule yalti wi’i yoo yimɓe ɓee ndeeƴnu pittaali maɓɓe ko hoɗɓe mum ngarata.
Ɗoon o haaldi e maccuɓe mum, o wi’i yoo ɓe njah, ɓe ngaddoya teemedere ngaari ɓe kaɓɓoya ɗi to gese wuro too, Gelaajo e konu mum ina ngara ɗuum ko mbaraangu maɓɓe.
Faatumata Sule noddi boomi jaawanɓe e boomi maabuɓe Saaburu Loobe, o rokki teemedere mutakal kaŋŋe gooto e maɓɓe fof, o wi’ɓe hannde so Gelaajo arii ndenndon e hoore makko, mooron mo, mbaɗon e hoore makko jubbi tati, jubbol fof mbaɗdon heen teemedere meŋkel kaŋŋe, so ɗuum ɓennii, njoƴƴinee lahe sappo e ɗiɗi kebbinon ɗe kosam ɓiraɗam, puccu makko nguu hannde yarataa ko wonaa kosam ɓiraɗam, Gelaajo e hoore mum hannde loototoo ko kosam ɓiraɓam, maa o anndu, miin Faatumata Sule mi wonaa miskiino, baaba am maayii ina acciri mi jofle nayi na’i.
Hay gooto anndaa hakke na’i majje so wonaa miin gooto.

HARE HAKKUNDE GELAAJO E OON LAAMƊO BI’ETEEƊO MBAROODI MBONNDI KEEFERDI
Ndeen ɗum waɗii, Gelaajo hebliima wondude e konu mum, ɓe ndawanii bambaraŋke o.
Ñande heen e teskuyaaji wambaraŋkooɓe tiimooɓe, ɓe tiimii ɓe nji’i hare ina woodi e oon ñalawma, ɓe njahi ɓe kaalanoyi laamɗo maɓɓe wonde hannde gerte mbaɗetaake e maafe, ɓe mbi’mo a joottoraade hare ɓuri hare bettumaa, ko min nji’i e ko min nganndi e teskuyaaji amen hannde naange mutataa en kaɓaaka.
Ɗoon laamɗo bamaraŋke oo rokki yamiroore yoo nokke ɗee nannge.
Laddeeji ɗii kala, kala ɗo ɓe nganndi yimɓe ina mbaawa naatirde yoo nannge.
Wambaraŋkooɓe nanngi nokkuuji ɗii fof, haa ɓe mbaɗti huppaade e tataaji eɓe keɗtoo to dille ngardata ɓe. Eɓe e oon ngaanumma tan haa ɓe cooynii kaalaaji ɓiɗɓe fulɓe ina ngara fa’de e maɓɓe.
Ɗoon ɓe ngoni e wi’ondirde ɗum burdaaɓe woɗɓe mbi’a alaa ɗum wonaa burdaaɓe, ɓeya mbi’a ɗum ko Fulɓe Maasina, ɓee gaa mbi’a alaa wonaa kamɓe. Eɓe e ɗii ɗoo jeddi, haa woodi bi’ɗo ɗum ko yimɓe kunaari, ko yimɓe Gelaajo Hamɓaleejo.

Ɗoon tan ɓe njaɓɓorii ɓe hare, ndeka ɗum waɗetaake, jaynge huɓɓi hakkunde maɓɓe ko wonnoo subaka haa naange muti.
Gelaajo haɓii e maɓɓe balɗe tati timmuɗe, ñande ñalawma nayaɓiijo oo anndi so o waylaani junngo yimɓe mum ko gasooɓe, Gelaajo noon ina wondi e sawru kaŋŋe, kala wuro ɗeɓngo foolde ɗum so o weddiima ɗoon sawru nduu tan o foolat ngoon wuro.

Ndeen o yi’i yimɓe mum ko jogorɓe gasde e fooleede, Gelaajo yahi haa woɗɗoyi, hayliti toon ndimaangu mum, ina tami sawru kaŋŋe nduu, ndeen o fayii e maɓɓe o haaci, haacaango mawngo, o weddii sawru nduu to wuro too, o naati, eɓe kaɓee, wolde ndee wulii haa ɗoon tan waawi haaɗde.

O yahri noon omo sammina worɓe haa o tawi laamɗo bamaraŋke oo ina jooɗii, o waɗi e jaynge kuree ɗee kaalaani goonga, Gelaajo waɗi e makko gaawal ngal taggii, waɗi gawri cewndi e fetel makko o wardi ɗum bambaraŋke oo, Gelaajo taƴi hoore ndee nawani yumma mum Faatumata Sule, o wi’i: Inna mette maa ngasii, hoore bambarŋke oo nani.

Ɗoon Inna Sule dubbi junngo mum e hoore bambaraŋke oo, o wi’ Alla bonnii ma a woni keefeero laabi tati, nii woni Gelaajo resi Faatumata Sule caggal nde yoɓani oon diminna.

Ndeen ɗum ɓennii haa woni dummunna, Gelaajo hurtinoyi debbo mum kunaari.

Daarol ngol wonnoo ko e Bambaraŋkoore. Daarnoo ngol ko bi’eteeɗo Seyba Lamiin Siisoko. Facciri ɗum e ɗemngal Pulaar, ko BAH ABDULLAAY MOOLIIƊO.

Leave a Reply